Vihdoin lomaa!

Huhhuh, kevätlukukausi on ollut kiireinen ja väsyttävä. Onneksi edes aurinko on näyttänyt enemmän naamaansa ja päivät pidenneet. Ja juuri sopivaan saumaan tuli kaksi rennompaa viikkoa. Ensin otin viikon vapaata töistä, koska menimme luokan kanssa opintonmatkalle Tukholmaan ja sen jälkeen perään oli tällä viikolla talviloma. Eli voisi sanoa, että olen saanut kaksi ruhtinaallista viikkoa "lomaa". Kun reissun luento-osuudet olivat muutaman tunnin päivässä, niin kyllä se aika puhtaasti lomalta tuntui. Ja talviloma on tarkoittanut sitä, että olen saanut nukkua tarpeeksi pitkästä aikaa, ah. Tässä kuvapläjäys näiltä kahdelta viikolta. Kuvanlaatu on pikkuriikkisen parempi, koska kadotin vanhan puhelimeni ja jouduin siksi hankkimaan uuden. Tori.fi:n kautta minulle rantautui uudeksi luuriksi OnePlus 3 vanhan Samsung Galaxy S4:ni tilalle. Ei ole erityisemmin ollut vanhaa puhelinta ikävä... (paitsi kuvia, jotka hötäkässä menetin.)

Tukholmaan matkustimme laivalla, koska se tuli loppujen lopuksi halvimmaksi. Sunnuntai-iltapäivällä kokoonnuimme hyttikavereiden kanssa sovitusti terminaaliin puolitoista tuntia ennen laivan lähtöä - paitsi yksi meistä, jonka bussi oli ajanut ojaan ja hän joutui siksi tulemaan myöhemmällä bussilla, mikä sunnuntain takia sotki aikataulut täysin. Siellä sitten hermostuneina odottelimme ja toivoimme, että ehtiikö kaveri matkaan. Ehti! 5-10 minuuttia ennen lähtöselvityksen sulkeautumista vieläpä, vaikka aika hengästynyt kaveri oli juostuaan kauemmalta ratikalta terminaaliin. Helpottuneena sitten nauratti, kun laivaan mennessä taustalla soi sattumalta Pelle Miljoonan Juokse villi lapsi. Jännityksen jäljiltä olikin mukavaa viettää iltaa rennosti. Aluksi meininki tuntui hiukan kuolleelta, kun vaihtoehtoina oli iskelmämusiikkia, karsealta kuulostavaa karaokea tai venäläisiä viisuja (tosin innoissaan tanssivat venäläiset olivat piristävä näky). Loppuillasta onneksi esiintyi tosi hyvä bändi ja siellä tanssittiin sitten puolille öin.

Meillä oli Tukholmassa varattu viikoksi AirBnb:n kautta omakotitalo n. 8 kilometrin päästä keskustasta. Sinne oli kuitenkin mahdollista mennä vasta neljän aikoihin, joten jouduimme kulkemaan tavaroiden kanssa metrolle, josta ostimme viikoksi matkakortit. Sitten tavaroiden kanssa etsiydyttiin paikkaan, jossa pidettiin ensimmäisen päivän luennot. Ihan hyvin kaikki lopulta meni, kun viikoksi ei ollut kuitenkaan erityisen paljon tavaraa. Oli kuitenkin mukavaa, kun lopulta pääsimme talolle asti. Se oli melkoinen retrohelmi villeine tapetteineen ja värikkäine huonekaluineen. Talo oli todella tilava ja kaikki onneksi melko kivuttomasti löysivät itselleen mieluisan nukkumapaikan. Melko kivuttomasti viikko meni muutenkin, vaikka kokkasimme yhdessä monenlaisia ruokavalioita nuodattaville ihmisille. Tilaa onneksi oli reilusti sekä yhteiseen oleskeluun että omaan rauhaan vetäytymiseen. Mukavaa oli myös se, että viikon luennoista suurin osa pidettiin talolla, eli aamulla ei useimmiten tarvinnut nousta kovin aikaisin.

Metro tuli tutuksi viikon aikana

Tässä esimerkki majapaikkamme retrohenkisyydestä

Viikon aikana opintojen lisäksi vietimme aika paljon aikaa vanhassa kaupungissa, mistä suurin osa ottamistani kuvista on. En yleensä käy kovin usein kahviloissa, mutta tämän viikon mittaan tuli kyllä aika paljon niissä käytyä. Vanhassa kaupungissa oli todella ihania soppia, mutta hinnatkin olivat kyllä turistiluokkaa. Yksi lemppareistani oli Tukholman vanhin konditorio Sundbergs Konditori, jossa oli tosi hyvää teetä ja sitruunamarenkitorttua. Tuo vanha kaupunki on kyllä tosi tunnelmallinen paikka. En kauheasti välitä turistikrääsäkaupoista, mutta löytyi sieltä muutama aivan ihana erilainen putiikki, jotka olisi kyllä voinut ostaa tyhjiksi. Huvittavin hetki oli, kun viimeisenä päivänä meidän neljän hengen hyttiporukka jakautui kahtia muutamaksi tunniksi ja sattumalta löysimme toisemme jo ennen tapaamisaikaa scifi- ja fantasialiikkeestä. Vielä huvittavampaa oli, kun tajusin tuon liikkeen olleen suosikkini jo yli kymmenen vuotta sitten kun olin 15-vuotiaana luokkaretkellä Tukholmassa. Silloin mukaan tarttui Fullmetal Alchemist Conqueror of Shambala -leffa, tällä kertaa ei onneksi mitään, koska se liike on myös aivan älyttömän kallis. Vaikka siellä kyllä on myös kaikkea mahtavaa, mitä sitten kuolailtiin kilpaa.

Vanhan kaupungin lisäksi nautin viikon aikana museoista. Olin silloin 15-vuotiaana käynyt jo Vasa-laivaa katsomassa ja se oli jo silloin todella vaikuttava kokemus. Nyt hieman vanhempana kokemus oli vielä astetta kiinnostavampi, kun itse laivan lisäksi kiinnosti tutustua laivasta löydettyihin esineisiin ja niiden konservointiin. Samalle illalle innostuin vielä käväisemään Historiska Museetissa. Se oli ehkäpä vaikuttavin museokokemus matkalla. Ajattelin aluksi, että esineistö olisi sitä samaa, mitä Suomessakin jokaisessa kulttuurihistoriallisessa museossa näkee, mutta yllättäen eroja oli aika paljonkin ja todella mielenkiintoiset näyttelyt löytyivät. Ehdoton suosikkini oli viikinkiosasto, joka oli todella laaja. Tietoni viikingeistä ovat aika vähäiset, ja yllätyin todella paljon kun näin, miten rikasta esineistöä heillä oli. Erityisen hienosti siellä oli mielestäni rakennettu tarina esineiden ympärille. Esimerkiksi hautalöytöjen pohjalta oli rakennettu henkilökuva haudatusta henkilöstä. Oli vaikuttavaa myös nähdä ensimmäistä kertaa ihka oikea riimukivi. Viimeisenä päivänä käväisin vielä ilmaisessa Livrustkammarenissa, joka on Kuninkaanlinnan kellarissa. Ikävä kyllä näyttelyrakentamisen vuoksi muun muassa netissä lupailtu Kaarle XII:n mutainen uniformu ei ollut nähtävillä, mutta onneksi esillä oli edes kuninkaallisia vaunuja ja upeita pukuja ja Axel von Fersenin ja Marie Antoinetten traagisen rakkaustarinan kertova näyttely. Kyllä siellä melkein tunnin sai siltikin kulumaan, vaikkei nähtävää paljon ollutkaan.

Minua huvittaa todella paljon tämä keskiaikainen lasimaalaus, kun kaikki ovat niin zombien näköisiä

Tukholmasta tuliaisena lähti lähinnä karkkia ja flunssa, mutta oli se hyvä reissu. Tämä varsinainen talmilomaviikko onkin sitten aluksi toivuttu flunssasta, joka ei onneksi äitynyt lopulta kovin pahaksi, töitä tehden, kirjoja lukien, Netflixiä katsellen ja herkutellen. Luin vihdoin loppuun Anne Frankin päiväkirjan, joka kyllä menee ehdottomasti vaikuttavimpien lukemieni teosten listalle. Todella surullista, kun päiväkirjan ensin lukee ja oppii sen kautta tuntumaan kahdeksan piileskelijää ja sitten, juuri kun toivo alkaa herätä kun sodan läpimurto lähenee, joukko jää kiinni ja vain yksi heistä jää henkiin. Todella voimakas muistutus siitä, mitä rotuerottelu voi pahimmillaan saada aikaan. Tein lomalla myös pitkästä aikaa omatekoista jäätelöä, johon tuli tällä kertaa makuina kinuskipekaanipähkinöitä ja dominokeksimuruja ja minttutäytettä. Tällä kertaa piti nähdä hiukan enemmän vaivaa, koska paahdoin pähkinöitä pannulla kinuskissa (kinuskikastike oli tosin kaupasta ostettua eikä itse tehtyä) ja dominojen minttutäytteen sulatin ja sekoitin keksimurujäätelömassaan erikseen. Olivat muuten superhyviä nuo maut. Mieskin sanoi, että pekaaniversio oli ehkä hänen toiseksi parasta maistamaansa jäätelöä! Lomalla tuli tehtyä myös pizzaa ja jämäkekseistä ja -kinuskikastikkeesta tekaisin meille banoffee -pappilan hätävarat. Herkuttelu tosin näkyy hieman painonnousuna, eli nyt pitäisi taas skarpata ja syödä terveellisemmin.

Koko viikon on kyllä ihanasti aurinko paistanut

Sen verran laiskotti, että valmispohjilla mentiin. Ollaan kyllä oltu niin pettyneitä pääkaupunkiseudun pizzojen tasoon, että jopa nämä melkeinpä voittivat ne.

Tästä tulikin aika pitkä postaus, mutta korvatkoon se nyt sitä, että olen kirjoittanut niin harvoin, hehe. Huomenna pitää palata taas kouluun, mutta luultavasti se alkaa olla jo tältä keväältä vähitellen paketissa. Luokkakaverit aloittavat tässä kuukauden sisällä harjoittelun; minulla se on näillä näkymin vasta kesällä. Eli luultavasti loppukevään aikana saan kunnolla hengähtää. Mutta kirjoittelen kevään tunnelmista taas vähän myöhemmin. Hejdå!