Kiirettä pitää

Lysähdän sohvalle. Jalkoja särkee ja väsymyskin jo hieman painaa. Olen juuri saanut suurin piirtein kaiken pakatuksi. Pari tuntia on tullut käveltyä ympäri asuntoa tavaroita etsiskellen. "Ai niin, hyttysmyrkky pitää muistaa! Ja sateenvarjo ja missäs se minun pikkulaukkuni nyt olikaan..."

 Huomenna lähdemme kimppakyydillä kohti Espoota, jossa on ystäväni häät lauantaina. Sen jälkeen matka jatkuu jo sunnuntaina kohti Keuruuta, jossa järjestetään taas helluntailaisten Juhannuskonferenssi. Itse konferenssi alkaa vasta keskiviikkona, mutta menemme talkootyöläisiksi wc-huoltoon ja semmoinen 100-200 vessanpönttöä pitäisi talven jäljiltä kuurata puhumattakaan lavuaareista, wc-paperien paikoilleen laitosta ja lattioiden puhtaaksi harjaamisesta. Hommaa siis riittää. Mutta ainakin luvassa on siitä hyvästä sisämajoitus ja ilmaiset ruuat ja tietenkin hyvä mieli.

Nämä kesäkuun ensimmäiset viikot ovat olleet yllättävän kiireisiä. Arkipäivisin yritän saada gradua eteenpäin niin paljon kuin mahdollista. Erityisen paljon työtä on teettänyt se, että yliopiston kirjaston osastoista osa suljetaan koko kesäksi remontin vuoksi. Ja tietenkin niiden joukossa juuri se osasto, josta valtaosa tarvitsemistani kirjoista tulee. Niinpä minun piti pelastaa kaikki teokset, joita vaan voisin tarvita. Siinäpä oli hommaa ensin etsiä kaikki sellaiset kirjat ja sitten käydä lainaamassa ne.

Sen lisäksi on ollut kaikenlaista muutakin menoa: solutapaamisia, bänditreenejä, frisbeegolfia. Ja viikonloppuna oli myös uuden siskontyttöni ja nyt myös kummityttöni ristiäiset (ihana pieni <3). Ne ovat tietenkin olleet mukavia menoja, mutta yllättävän paljon vieneet mehuja minusta. Ja nyt sitten melkein puolitoista viikkoa poissa kotoa. No, pitää koettaa ottaa loman kannalta (emme siis koko aikaa siellä jynssää pönttöjä vaan on siellä tarkoitus myös käydä tilaisuuksissa ja nähdä kavereita. Ja syödä jäätelöä ja nauttia kesästä). Toivon mukaan ei vaan sataisi.

Tänään on kieltämättä ollut ehkä kiireisin päivä aikoihin. Ihan liikaa hommaa.jäänyt taas viime tippaan. Tuli tuossa päivän mittaan jo hienoinen paniikki, mutta ihmeellisesti sitä lopulta ehti kaiken (tai sitten olen vain unohtanut jotain...) Onneksi yhteen velvollisuuten oli helppoa liittää kävelylenkki ja kävinkin tuossa lähimetsikössä ihastelemassa vihreää luontoa. Sadekaan ei haitannut, vaan oli ihanan rauhallista. Siinä hermot saivat levätä hetken.

Palailen taas blogin pariin kunhan taas palaan Ouluun ja jaksan kirjoittaa. Viimeistään heinäkuun alussa tulee varmaankin päivitettyä tilannetta, kun pääsykokeen tulokset tulevat, kääk! Hyvää juhannusta siis teille, rakkaat lukijat ja nauttikaa kesästä!

Pääsykokeet ja kesäfiilis

Nyt saa huokaista helpotuksesta, sillä pääsykokeet ovat ohi. Huhhuijjaa, kyllä ne kovasti jännittivätkin, mikä näkyi myös yöunien vähäisyydessä. Adrenaliinin voimalla kuitenkin jaksoin. Näin jälkikäteen sen sijaan tuli aivan kaamea väsymys. Onneksi armahdin itseni jo etukäteen olemalla vapaalla loppuviikon. Vähitellen alkavat voimat palautua taas, niin että maanantaina jaksaa sitten aloittaa gradun kanssa.

Tarkoitukseni oli mennä pääkaupunkiseudulle jo perjantaina, jotta pääsisin samalla ystäväni polttareihin. Suunnitelmiin kuitenkin tuli muutos, kun torstaina yhtäkkiä valtasi kauhea heikkous, joka selvästi oli jonkin flunssapöpön aiheuttamaa. Vähän sitten ruumiinlämpökin nousi tavallista korkeammalle, joten päätin olevan parasta siirtää lähtöä parilla päivällä eteenpäin ja levätä. Onneksi sairastumisen oireet menivät ohi, ja ainoastaan kurkku oli hieman karhea pääsykoepäivinä.

"Isolla Kirkolla"

Kirkossa oli sisällä ihanan hiljaista. Mukava keidashetki museoissa kiertelyn välillä

Onneksi en ehtinyt varata matkoja ennen kuin sairausoireet iskivät. Niinpä sunnuntaina menin kimppakyydillä mukavassa seurassa Helsinkiin. Majoituin lapsuuteni parhaan ystävän luona. Oli tosi ihanaa nähdä ja pitkästä aikaa jutella ihan kunnolla. Whatsappin kautta kun ei yleensä tule kuin kuulumiset vaihdettua suuripiirteisesti.

Pääsykokeet etenivät siis niin, että ensimmäisenä päivänä oli kolme koetta, joiden perusteella sitten karsittiin osa hakijoista, ja jäljelle jääneet pääsivät vielä yhteen tehtävään ja haastatteluun. Ensimmäisen päivän tehtävissä oli väritystehtävä, kädentaitotehtävä ja kemian koe. Kemian koe oli niistä ehdoton vahvuuteni. Väritystehtäväkin meni ihan mukavasti, vaikka luulen kyllä että varmasti moni onnistui siinä minua paremmin. Kädentaitotehtävä oli kuitenkin kaikista vähiten minun osaamisalaani. Siinä piti nimittäin askarrella pahvimuki ilman mitään muita ohjeita kuin mukin korkeus ja suuaukon säde. Se meni minulta merkilliseksi räpeltämiseksi, mukiin tuli lyijykynätahroja pitkin poikin, ja pohjasta tuli aivan väärän kokoinen.

Juurikin mukitehtävän takia oletin, että en pääsisi toiselle päivälle. Yllätyksekseni nimi kuitenkin löytyi listasta. Seuraavana päivänä oli sitten suuntautumisalan mukainen tehtävä, joka mielestäni meni varsin hyvin. Haastattelu oli vasta kolmantena päivänä, ja se oli melko lyhyt, vain 10 minuuttia. Vaikeaa sanoa, miten se meni. Luulisin kuitenkin, että ainakin innostukseni alaa kohtaan ja toivon mukaan kypsyyteni näkyi läpi. Toki minulla on alaan sopivaa pohjakoulutusta, mikä toivon mukaan katsotaan edukseni. Kuitenkin jäi ihan hyvä mieli pääsykokeista, ja nyt sitten jännitetään, tuleeko tässä eteen muutto pääkaupunkiseudulle syksyllä.

Auringosta nauttimassa Vantaalla

Erityisesti kaksi viimeistä pääsykoepäivää olivat melko lyhyitä, joten minun piti keksiä itselleni tekemistä siksi aikaa, kun ystäväni oli töissä. Kävin toisena päivänä kolmessa museossa (Vantaan kaupunginmuseo, Yliopiston museo ja Museum of broken relationships). Kaikki olivat omalla tavallaan kiinnostavia ja tunnit kuluivat kuin siivillä. Jalat tosin alkoivat melko pian protestoimaan paljosta seisoskelusta. Jonkin verran tuli myös ulkona vietettyä aikaa, kuten joen varrella otetusta kuvasta näkyy. Oli tosi ihana sää koko pääsykokeen ajan, ja ihanan lämmintä. Tuli todellakin nautittua siitä. Kolmantena päivänä shoppailin muun muassa uuden uimapuvun ja kävimme ystäväni kanssa Suomenlinnassa. Samana iltana sitten lähdin yöbussilla kotia kohti.

Hyvä reissu oli siis, vaikka jännityksestä olinkin välillä melkein paniikkikohtauksen partaalla. Tuli mietittyä paljon sitä, että mitä jos sitten muuttaisinkin pääkaupunkiseudulle. Yllättävän mukavalta ajatus jopa tuntui. Löytyi paljon hyviä puolia, kuten kaunis Helsingin keskusta, useampien kasvilajien koristama luonto, paremmat palvelut ja kaupat, hyvät kulkuyhteydet, enemmän oman alan työpaikkoja tarjolla ja tietenkin lyhyemmät yhteydet etelässä asuviin ystäviin. Toisaalta olisi harmi muuttaa pois pohjoisesta, jossa perhe asuisi suhteellisen lähellä ja jossa tunnen oloni turvallisemmaksi ja kotoisammaksi. Sen lisäksi vähän kauhistuttaa se, että joutuisin kenties asumaan eri paikkakunnalla mieheni kanssa. Meillä on jo takana pari vuotta kestänyt kaukosuhde, joten kokemuksesta tiedän ettei erossaolo ole herkkua. Aika kuitenkin näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tosi kivaa olisi kyllä päästä opiskelemaan, eli otan kyllä paikan vastaan mikäli sellainen tarjotaan.

Monta ovea on vielä edessä.

Tuolla reissulla tuli kyllä ihana kesäfiilis. Harmi vain, että lämpötilat nyt laskivat aika reilusti. Mutta ulkona onneksi näyttää ja tuoksuu ihanan kesäiseltä. Ajattelin viikonloppuna vielä lepäillä ja nautiskella, katsella kesäleffoja, lueskella ja siivoilla kun on aikaa. Maanantaina on sitten gradun pariin palaamisen aika.